Lanttua karpeille

Kuten eilisessä päivityksessä jo mainitsinkin, taloudessamme yritetään tehdä siirtymää hiilihydraattitietoisempaan ruokavalioon. Poikaystävä on hiilariähkyissään ja -turvotuksissaan ehdotellut karppaamista viime kesästä lähtien, mutta minä (kannustavana tyttöystävänä) olen torpannut kaikki ehdotukset. Olen uskonut painonhallinnan toimivan parhaiten kohtuullisella ruokailulla ja runsaalla liikunnalla, tosin käytäntöön en ole osannut kumpaakaan ihannettani täysin siirtää.
Mikä sitten sai minut suostumaan vihdoinkin poikaystäväni karppausehdotuksiin? Viimeisimmässä Kodin Kuvalehdessä (1/2012) oli artikkeli "20 kiloa pois!", joka kertoi kahdesta erilaisesta onnistujasta: toinen haastatelluista oli onnistunut pudottamaan painoaan liikkumalla, toinen taas karppaamalla. Juttu sai minussa aikaan suurta innostusta, tosin ei siksi, että olisin nähnyt silmissäni alaspäin syöksyvän painokäyräni ja uuden, kapeamman uumani, vaan siksi, että karppaaja kertoi vähähiilihydraattisen ruokavalion vieneen pois väsymyksen.
Voisinko minäkin elää energisempää elämää? Ajatus kuulosti liian hyvältä ollakseen totta.

Kuva: Fatheem Patel @Flickr

Tällä hetkellä tilanne on se, että nukun tai vähintäänkin pilkin yli puolet vuorokaudesta. Saatan nukkua kahdentoista tunnin yöunet ja olla vain muutaman tunnin päästä jo niin väsynyt, että käyn vähintään puolen tunnin päikkäreille. Päiväunia saattaa kertyä päivän aikana useammat, eikä uupumus siltikään poistu. Kyse ei ole mistään "elämänvaiheesta", vaan olen ollut todellinen unikissa ja aina väsyksissä yläasteiästä lähtien. Teini-iässä osa väsymyksestä meni anemian piikkiin, mutta myöhemmin en ole jaksanut edes selvitellä syitä, olen vain nukkunut.

En yleensä pidä ylenpalttisesta ruoan kanssa näpertelystä vaan tykkään syödä sen, mitä suuni lähettyville vain helposti sattuu, mutta tällä kertaa olen valmis kokeilemaan uutta. Ihan vain, jotta elämäni ei vilahtaisi ohi minun seuratessa sitä vetelänä, väsynein silmin.

Eilen oli sitten ensimmäinen päivä uuden ruokavalion parissa. Täytyy tunnustaa, että olemme vielä hieman hukassa karppiruokavalion kanssa (mitä saa syödä, mitä ei?), joten lähdimme liikkeelle kenties suurimpien hirviöiden eli perunan ja vaaleiden jauhojen nitistämisestä. Jotenkin hieman koomistakin, miten tiukasti meidät suomalaiset opetetaan siihen, että ruoalla on oltava lisukkeena perunaa, pastaa tai riisiä.
Etsiessämme vaihtoehtoja perunalle vastaan tuli lukuisia kasvisvaihtoehtoja. Karppaajan pyttipannu -reseptien innoittamana päätimme tutustua ensimmäiseksi lanttuun. Kyllä, aloitin tutustumisen Kotimaisten kasvisten sivuilta aivan lantun perusasioista kuten siitä, miten lanttu kuoritaan. Poikaystävä kävi rohkeana poikana ruokakaupan hevi-osastolla lanttuostoksilla ja pian meillä olikin kolme lanttulohkoa ihmeteltävänä.

Havainto 1: Lanttu on helppo kuoria, sillä operaatiossa voi käyttää "lohko pintaosa pois" -tekniikkaa. (Tykkäisin kuoria perunatkin näin, mutta useimmat potut ovat niin pieniä, että ne kutistuvat miltei olemattomiksi lohkomalla.)
Havainto 2: Lanttu on vaikea lohkoa tällaiselle hento-otteiselle neidille. Poikaystävä sai näyttää miehisiä voimiaan kerrankin myös keittiön puolella.

© Rukiinen

Pienen ähellyksen jälkeen lanttu ja sipuli olivat paloina. Voita pannulle ja pitkällinen käristysprosessi.

Havainto 3: Lanttu kannattaa leikata pieniksi kuutioiksi. Isojen palojen pehmeneminen vie ikuisuuden.

© Rukiinen

Lopulta lantut olivat pehmenneet kohtuullisesti, joten pilkotut makkarat sekaan, vielä hetken pyörittelyä pannulla, ripaus suolaa ja mustapippuria – ja avot! Lanttupydäri oli valmis.

Havainto 4: Lanttu on hyvää! Perunaan verrattuna lantusta löytyi paljon enemmän makua ja enemmän myös pureskeltavaa tähän ruokaan.

Ruokailun jälkeen ihmettelimme yhteen ääneen, miten kapeakatseisina olemme eläneet perunan ja pastan keskellä. Jopa kotimaiset perusraaka-aineet ovat jääneet pimentoon helppoja ratkaisuja etsiessä. Eikä lantun käyttäminen ollut millään tapaa vaikeaa, vaikka ennen tätä kokeilua se olikin ollut meille molemmille vierasta.
Niinpä rohkein mielin kehotankin:

Tarttukaa lanttuun, ystävät hyvät!