Padam padam!

Musiikki on aina kuulunut elämääni tavalla tai toisella, ja etenkin jumppien myötä se on noussut merkittäväksi osaksi myös liikuntaharrastustani. On kiistatonta, että musiikilla on aivan valtava rooli ryhmäliikunnassa: se antaa koko ryhmälle yhteisen sykkeen, jonka tahtiin liikkua, ja toimii tehokkaana tunnelmannostattajana. Tuskin kukaan kiistää sitä, etteikö hyvän biisin aikana jaksaisi tehdä vatsarutistuksia sinnikkäämmin kuin ärsyttävän kappaleen soidessa.

Olen ihan tietoisesti välttänyt lisäilemästä blogipäivityksieni perään "viikon treenibiisejä", sillä ne samat LMFAO:n Sexy and I know it-jumputukset löytyy miljoonasta muusta enemmän tai vähemmän liikuntaan liittyvästä blogista. Ei sillä, etteikö minua inspiroisi ihan se sama klubitamppaus mikä luultavasti inspiroi myös muita kanssani zumbatunnilla hikoilevia daameja. ("Nyt jos sheikkaan oikein ankarasti tämän tahtiin täällä jumppasalissa, niin viikonloppuna voin sitten sheikata tämän tahtiin Bran tanssilattialla.") Kulunut juttu nyt vaan on kulunut juttu.

Sen sijaan tämä päivitys esittelee muutaman biisin, joihin en ole koskaan ryhmäliikuntatunneilla törmännyt, mutta jotka saavat tanssijalkani välittömästi vipattamaan.

1. Edith Piaf - Padam padam

Näyttäkää minulle yksikin ranskaa opiskellut romantikko, joka ei rakasta Edith Piafia!
Padam padamin tahtiin pyörähtelen vain silloin, kun kukaan ei ole näkemässä. Kerran menin tekemään sen virheen, että elin suurta musiikin ja tanssin draamaa (keskellä mielikuvitukseni pariisilaista katumiljöötä), kun poikaystäväni sattui paikalle. "Mitä sä oikein teet?" -kysymys palautti minut Suomen kamaralle. Kysymyksestä päättelin, ettei improvisoitu koreografiani suurine kaarineen saanut häntä välittömästi haltioitumaan tanssijanlahjoistani.

Piafin lauluissa tarinat eivät aina ole niin onnellisia, mutta siitähän tulee vain lisää draamaa myös tanssiin.

2. Jarkko Martikainen & Äänioikeus - Jatkakaa soutamista

Video on vähän kehno, sillä äänet on hiljaisella, miksaus ei tietenkään pääse lähellekään levyversiota, ja lisäksi videon alussa on vielä Martikaisen puhetta keikan alkuun, mutta kohdasta 0:43 eteenpäin kuulette sitä, mitä halusin teille soittaa.

Martikainen on ehdottomasti yksi suosikkisanoittajistani, ja hänen uusin levynsä Usko (Sakara records, 2011) on pyörinyt soittimessani ilmestymisestään lähtien. Viime kesän väsyneinä aamuina, kun en olisi jaksanut herätä töihin, Jatkakaa soutamista potki minuun yleensä tehoa. Biisin letkeä poljento, Äänioikeuden mahtavat muusikot ja Martikaisen nappiin osuvat lyriikat tekevät luovuttamisen mahdottomaksi.

"Ja kun mylvii maailma:

'kahdesta voit valita:

työ tai köyhän kuolema', ei valita voikaan."

3. Electric Six - Gay Bar

Älkää ihmetelkö hiljaista alkua, biisi lähtee vasta noin kymmenen sekuntin kohdilta. Pistin videon piiloon, jotta voisitte keskittyä ihan vain musiikkielämykseen... *hihittää ja punastelee*

Tämän biisin historiaan liittyy hervoton kansanopistovuosi lukuisine bileineen. En edes muista, mistä tämä biisi alunperin nousi silloin puheeksi, mutta joka tapauksessa siitä tuli yhden rilluviikonlopun tunnusbiisi, josta se päätyi Spotifyn bilesoittolistalleni, josta se nykyisinkin aina aika ajoin kummittelee.
Gay Barissa on jotakin niin rivoa ja hervotonta, ettei sen tahtiin voi istua sohvalla jalat ristissä ja nilkat piilossa. Sitä kuunnellessa täytyy olla rokkitähden asennetta ja munaa – ja tietenkin mukana täytyy laulaa. Sanat ei ole haastavat, vähintäänkin "gay bar, gay bar, gay bar" -kohtiin pääsee mukaan jo ensikuuntelulla!