Miltei kuukausi sitten, 11.4. olin aloittanut kirjoittamaan tekstiluonnosta:
"Edellisestä merkinnästä on näköjään hujahtanut kuukausi. Siitä kadonneesta kuukaudesta valtaosa vain vierähti ohi. Ensin meni viikko tenttiin lukiessa, seuraava viikko vain katosi, sitten vietinkin kaksi viikkoa ankarassa flunssassa. Olisikohan se nyt kolmas vai neljäs flunssa tälle talvelle? Pyydän anteeksi mautonta vertausta, mutta vastustuskykyni on kuin AIDS-potilaalla. Jos jossakin vaan on tarjolla flunssavirusta, niin varmasti jonkin ajan kuluttua minä niistän nenääni ruvelle, tärisen vilusta ja hikoilen.
Talvella leikittelin ajatuksella avantouinnista, sillä kadehdin kaikkia rautaisia avantouimarimuoreja ja -vaareja, jotka kehuskelevat, etteivät ole sairastaneet vuosikymmeneen flunssaa. Nyt en enää leikittele ajatuksella, vaan olen tosissani. Ensi syksynä uuden avantokauden alkaessa minä liityn rautamuorien kaartiin! Inhoan kylmää vettä, mutta kai siihen tottuu samalla tavalla kuin akupunktioneuloihinkin."
Ja kuinkas sitten kävikään? Surullisen kuuluisa vastuskykyni näytti taas kyvyttömyytensä, ja poikaystävällä piipahtanut flunssa on nyt minun riesanani. Jee.
Keskiviikkona epätoivoisena netissä surffaillessani löysin nuhanenäsivun, joka liputtaa näkyvästi nenähuuhtelun puolesta. Huhtikuussa olin apteekkikäynnilläni ostanut heräteostoksena itselleni "sarvikuonokannun", mutta en ollut rohjennut kokeilla sitä, sillä vieroksuin ajatusta suolavedestä hengitysteissäni. Pikkuhiljaa katupöly ja räkä kuitenkin alkoivat kyllästyttää, joten päätin nuhanenä.comin rohkaisemana kokeilla huuhtelua. Eikä se nyt niin kamalaa ollutkaan! Näin ankaran nuhan kourissa ei nenähuuhtelukaan tunnu tekevän autuaaksi, mutta kyllä se jonkin verran helpottaa, ainakin hetkellisesti. Nähtäväksi jää, helpottaako nenähuuhtelu myös siitepölyallergiaoireita.
Liikunnasta taas ei ole oikestaan merkittävää mainittavaa, jumpassakaan en ole käynyt aikapäiviin. En ole täysin sängyn pohjalla maannut, mutta kevään vähäisistä saavutuksistani urheilun saralla lisää joku toinen päivä. (Tämä on lupaus päivittää taas!) Odottelen vain seuraavaa parin viikon tervettä jaksoa, että pääsisin lenkkeilemään ja kenties vähän rämpimään maastossakin – tästä maastorämminnästäkin lisää myöhemmin.
Löydät tunnustuksen itsellesi blogistani :)
VastaaPoistaOi, kiitoksia! :) Täytyypä värkkäillä siis postausta lähipäivinä.
VastaaPoista